Tuusulanjärven miljöö niin kuin lintu tai lentäjä sen näkee
Rantatie on noin neljä kilometriä pitkä museotie Tuusulassa. Se on aikoinaan ollut osa Helsingistä Heinolaan johtaneesta päätiestä, mutta parhaiten se tunnetaan tien varteen 1900-luvun alussa muodostuneesta Tuusulanjärven taiteilijayhteisöstä.
Rantatie kulkee Tuusulanjärven itärannan suuntaisesti noin 100-200 metrin päässä rannasta ja johtaa Tuusulan kirkonkylästä lähelle Järvenpään rajaa.
Nykyisen Rantatien paikalla on todennäköisesti ollut paikallinen tie jo ennen vuotta 1643, jolloin Tuusulan kirkko rakennettiin. Vuonna 1680 sen paikalle päätettiin Helsingin porvarien pyynnöstä rakentaa Hyrylästä Mäntsälään johtanut maantie. Tämä tie tunnettiin myös Ohkolan maantienä. Tien rakentaminen merkitsi entistä suorempaa liikenneyhteyttä Helsingin ja Itä-Hämeen välille.
V. 1938 Rantatiestä tuli osa viitostietä, joka johti Helsingistä Lahden, Mikkelin ja Kuusamon kautta Kemijärvelle. Rantatien miljöö rauhoittui huomattavasti, kun uusi Järvenpääntie valmistui v. 1959. Samoihin aikoihin rakennettiin myös Lahdentie (nykyinen vanha Lahdentie).
Rantatie asfaltoitiin 1978-1979. Museotie siitä tuli 1982.
Rantatien läheisyyteen muodostui 1890-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa Tuusulanjärven taiteilijayhteisö.
Rantatien kaikkien aikojen tunnetuin asukas lienee kuitenkin Aleksis Kivi, joka asettui asumaan veljensä mökkiin v. 1872, siis jo vuosia ennen taiteilijayhteisön syntymistä. Hän eli mökissä elämänsä viimeiset kuukaudet maaliskuun alusta vuoden viimeisen päivän aamuvarhaiseen. Kivi haudattiin Tuusulan kirkkomaalle 4.1. 1873.
Rantatien taiteilijayhteisön perusti Juhani Aho vuokratessaan keväällä 1897 nykyisestä Järvenpäästä Vårbackan talon. Rantatien varrella asuivat ja tekivät työtä muun muassa Tuusulanjärven rannalle Halosenniemeen hirsihuvilan rakennuttanut Pekka Halonen ja Erkkolan huvilassa asunutJ. H. Erkko. Lisäksi sen läheisyydessä Järvenpään puolella, mutta alkujaan saman tien varrella, ovat asuneet Jean Sibelius, Eero Järnefelt ja Venny Soldan-Brofeldt.
Kansallisromantiikan Suomessa taiteilijat kaipasivat maaseudulle, aidoksi kokemansa suomalaisuuden keskelle. Taiteilijat halusivat työrauhan ja työskennellä yksin, mutta välillä myös yhdessä. Yhdessä he halusivat pohtia suomalaisuuden ja suomalaisen kulttuurin tulevaisuutta ja osallistua vahvasti sen tekemiseen.
Kansalliromantiikka näkyy selvästi mm. Sibeliuksen musiikissa, Halosenniemen arkkitehtuurissa, Pekka Halosen taiteessa ja Juhani Ahon romaaneissa ja kertomuksissa.
V. 1900 keisarillisen Aleksaderin Yliopiston kirjapainossa julkaistiin Juhani Ahon kalevalamittainen runo Virsi venon veistännästä. Tässä siitä otteita:
"Vaan oli viisas Wäinmöinen
keinon ties kalevalainen
miten puita punnitahan,
miten tarmot tutkitahan:
nosti pilvet, teki tuulet,
pani ilmat pyörimähän,
yli korven kulkemahan;
kussa pohjola puhalsi.
siinä jo suvi suhisi,
kussa länsi liehtoeli.
siinä jo idästä iski,
korpi korskui ja kohisi,
metsä voihki ja valitti "
Platonin Akatemia lienee jo antiikin ajoista lähtien ollut kunnianhimoinen pyrkimys luoda foorumi kriittiselle ajattelulle. Tämä näkyy myös Rantatien kulttuurihistoriassa. Radikaalein kaikista lienee ollut tolstoilainen kirjailija Arvid Järnefelt, usein nähty vieras Rantatiellä. Kun hän julkaisi v. 1917 kirkkosaarnansa (Kirkkopuheet), niitä meni "monta eksemplaaria" Ainolaan.
Rantatien huviloissa asui ja vieraili lukuisa joukko kulttuurihenkilöitä. Syvärannan omisti 1900-luvun alkuvuosina venäläinen nimineuvos K.K. Uschkoff. Hänen vieraili merkittäciä kulttuurihenkilöitä kuten kirjailija Maksim Gorki ja oopperalaulaja Fjodor Šaljapin. Myöhemmin huvila toimi suomalaisten sanomalehtimiesten lepokotina, jossa asustelivat muun muassa Eino Leino, Uuno Kailas, Olavi Paavolainen ja Einari Vuorela. Vuonna 1947 tulipalossa tuhoutumisen jälkeen uudelleen rakennetussa huvilassa toimii nykyisin Lottamuseo.
Onnelassa pidettiin 1920-luvulla täysihoitolaa, jossa tulevaisuuttaan etsivien venäläisten emigranttien lisäksi asusti ja vieraili lukuisa joukko suomalaisia kulttuurihenkilöitä.
Onnelan kukoistus alkoi jo 1800-luvun lopulla, kun kauniin rantatontin lunasti esittelijä sihteeri Karl Forssell Kotun talon isännältä Henrik Kotulta huvilansa rakennuspaikaksi. Onnelan nykyisistä rakennuksista vanhin lienee Jukola (rakennettu todennäköisesti v. 1888) ja Impivaara (v.1905). Gotthard Björklund osti Onnelan tilan itselleen ja antoi sen tyttärelleen Johanna Sofia Björklundille 25- vuotissyntymäpäivälahjaksi . Vuonna 1906 alkoi Onnelan kunnostaminen, ja sinne tuotettiin pietarilaisia puutarhureita rakentamaan loisteliasta puutarhaa Onnelan ympärille. Johanna Sofia ja hänen rakastajansa venäläinen ruhtinas Paul Nikolajevits Shabelski asettuivat asumaan Onnelaan pysyvästi Venäjän vallankumouksen alettua. Shabelski menetti kuitenkin koko omaisuutensa vallankumouksen pyröteissä. Johanna Björklund ei kuitenkaan jäänyt toimettomaksi vaan perusti Onnelaan aluksi venäläisille emigranteille, sittemmin taiteilijoille, opiskelijoille sekä valtiomiehille tarkoitetun täysihoitolan. Onnelan kuuluisiin vierailijoihin kuuluvat mm. Eino Leino, Uuno Kailas, Unto Karri ja Oiva Paloheimo. Nykyisin Onnelan omistaa Sokeain Ystävät ry.
Suomen lääketieteen isänä tunnetun arkkiatri Otto E. A. Hjeltin 1860-luvulla kesähuvilakseen rakennuttama ja 1881 talviasuttavaksi kunnostama Lepola sijaitsi Aholan ja Suvirannan välissä. Valtioneuvos E. N. Setälän omistukseen vuonna 1922 siirtyessään se sai nimen Toimela. Huvila tuhoutui tulipalossa kirjastosiipeä lukuun ottamatta vuonna 1943.
Nykyisin Järvenpäässä sijaitsevat Juhani Aholle ja Venny Soldan-Brofeltille kuulunut Ahola, Järnefeltien Suviranta, Paloheimojen Kallio-Kuninkala ja Jean Sibeliuksen Ainola, joka on saanut nimensä "Jannen" puolison Ainon (os. Järnefelt) mukaan. Myös Tuusulan vanhalla kansanopistolla, jossa sijaitsee nykyisin Pekka Halosen akatemia, on suuri kulttuurihistoriallinen merkitys.
Tuusulassa Rantatien varrella sijaitsevat Aleksis Kiven kuolinmökki, Erkkola, Halosenniemi ja Syväranta ovat museoita. Rantatien eteläpäässä sijaitsee Krapin tila, joka toimii hotellina ja ravintolana.
Halosenniemen eteläpuolella sijaitsee puolustusvoimien omistuksessa oleva Taistelukoulun alue. Suojeluskuntajärjestö osti paikalla sijainneen vanhan huvilan vuonna 1921, minkä jälkeen siellä toimi Suojeluskuntain päällystökoulu vuoteen 1944 saakka. Myöhemmin Taistelukoulu toimi alueella vuosina 1949-1992, kunnes se muutettiin osaksi Maanpuolustuskorkeakoulua. Nykyään siellä toimivat Maanpuolustuskorkeakoulun Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskus, Etelä-Suomen sotilasläänin Itä-Uudenmaan Aluetoimisto ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Uudenmaan piiritoimisto.
Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuusulan_Rantatie
Maria Juusti: Tarusta todeksi; tarinat palvelujen markkinoinnissa, tuottamisessa ja kehittämisessä, esimerkki Majatalo Onnela
http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/40597/JuustiMariaOPINNAYTETYO.pdf